Historia

Hiittisten kirkko

Kirkkosaarella Kirkkosalmen rannalla on 1200-luvusta lähtien ollut puusta rakennettuja kappeleita hautausmaineen. Viimeistä, 9,5 x 8 m suuruista siihen kuuluvine kellotapuleineen, käytettiin vuoteen 1637, jolloin oli tarkoitus rakentaa uusi kappeli Hiittisten kylään nykyisen kirkon viereen. Tätä kappelia käytettiin noin 40 vuotta kunnes uusi kirkko rakennettiin.

Hiittinen oli Kemiön alainen kappeli vuodesta 1674 vuoteen 1861, minkä jälkeen seurakunta ja kunta itsenäistyivät. Hiittisten seurakunta sai yhteisen talouden Dragsfjärdin seurakunnan kanssa vuonna 1969 ja siitä tuli osa Kemiönsaaren seurakuntaa kuntien yhdistämisen yhteydessä 2009.

Jaettu kappalainen, jolla on asunto paikkakunnalla, on Hiittisillä ollut vuodesta 1695 ja oma vakinaisesti paikkakunnalla asuva saaristolaiskappalainen vuodesta 1706.

Nykyisen ristikirkon rakennustyöt aloitettiin 1685 ja kirkko mainitaan kunnan kirjoissa valmiiksi rakennetun vuonna 1686.

Hiitisten kirkkoon on 1990-luvun lopulta 2000-luvun alkuun mennessä vaihdettu ulkokatto, maalattu seinät ja tehty pienempiä korjauksia ja konservointeja, minkä johdosta kirkko ja kellotapuli ovat kohtalaisen hyvässä kunnossa. Saarnastuoli pystytettiin 1710 ja siihen on kuvattu vapahtaja ja viisi opetuslasta, urkuparvella on kuvattuna seitsemän opetuslasta.

Nykyisen alttaritaulun, vuodelta 1785, aihe on ehtoollinen ja se on maalattu puulle, leveine kehyksineen, joissa on ”siipiä, yläosa ja sorvatut nupit”. Toinen suuri taulu, joka roikkuu pohjoisseinällä alttarin vieressä, lahjoitettiin kirkkoon 1866. Taulun aiheena on ristiinnaulitseminen ja taulua oli alttaritauluna 1900-luvulla. Eteläseinällä roikkuu pienempi puinen taulu, jonka aiheena on ristiinnaulitseminen, se on todennäköisesti kirkon ensimmäinen alttaritaulu, jonka lahjoitti kippari H. Andersson, ”olimme merihädässä, Jumalalle kunnia, annettu 1678”. Lisäksi pohjoisseinällä roikkuu vanha kankaalle maalattu kuva ristiinnaulitsemisesta, tämä on luultavasti vuodelta 1733.

Alttari-ikkunat on tehnyt S. Wuorio Helsingistä ja ne kuvaavat soittavia enkeleitä ja pyhiä vertauskuvia. Ne on kirkolle lahjoittanut Bruno ja Lydia Krok Biskopsöltä vuonna 1935. Myös eteläisen ikkunan on tehnyt sama valmistaja ja sen aiheena on risti. Sen on lahjoittanut sama aviopari ja se asetettiin paikalle 1947.

Ensimmäisen urut rakensi K.G. Wikström Naantalista vuonna 1898 ja niissä oli 6 äänikertaa.

Toiset urut rakensi ja asensi paikoilleen Kangasalan urkutehdas.  Niissä oli 13 äänikertaa ja kaksi TRANSMISSIONS äänikertaa, urut otettiin käyttöön adventtisunnuntaina 1943.

Nykyiset urut asensi paikoilleen 2005 Paschen Kiel Orgelbau ja niissä on kymmenen äänikertaa.

Kirkossa on neljä votiivilaivaa, fregatti Lionstierna, nelimastoinen Amor ja yksi kolmimastoinen, joka oikeastaan on kiertopalkinto, jonka Hiittisten merisuojeluskunta voitti vuotuisissa kilpailuissa 3 kertaa peräkkäin vuosina 1935-1937. Edelleen on kalastustroolari Stjärnfors muistoksi kadonneessa troolari Dianasta, jonka päälle ajettiin Hangossa 1980. Sen lahjoitti kippari Hemming Eriksson, joka oli yksi kolmesta onnettomuusaluksesta eloonjääneestä, yksi mies menetti henkensä. Kirkon eteisessä on myös muistolaatta saaristolaisten pelastustoimista Jungfrusundissa 29.10.1700, jolloin he pelastivat 80 sotilasta ja 30 merimiestä ja 75 hevosta haaksirikosta.

Hiittisten kirkko on toiseksi vanhin Suomen kaikista puisista ristikirkoista ja se mainitaan 1950-luvun alussa Helsingissä Arkeologisen toimikunnan lausunnossa ”vanhin säilynyt ristikirkko ’länsisuomalaista’ tyyppiä ja monumentti, joka on säilytettävä mitä suurimmalla huolella”.

Elimäen kirkko Kymenlaaksossa on vanhin puinen ristikirkko Suomessa. Elimäen kirkko on rakennettu 1638 suoraksi kirkoksi ja suurennettu ristikirkoksi 1678.

Hiittisten kirkkoon mahtuu noin 300 henkilöä.

Kirkossa ei ole wc:tä, mutta ulkowc on muurin luoteiskulmassa pienessä vajassa ladon vieressä.

TÄÄLTÄ voitte lukea Hiittisten hautausmaasta.