Historia

Vänön kappeli

Kappelin synnystä on erilaista suulliseen traditioon pohjautuvaa tietoa. Yhden kertomuksen mukaan saarelle pelastunut kapteenin puoliso olisi kiitollisuudesta pystyttänyt kappelin. Tunnetumpi on kertomus kippari Klasista, joka sai veneeseensä pohjaosuman Kappeliniemen eteläpuolella. Karikkoa kutsutaan yhä kipparin mukaan. Osoittaakseen kiitollisuuttaan henkiin jäämisestään kippari Klas pystytti kappelin "Kappalsuddenille".

Vänön kappeli mainitaan enismmäiseen kerran vuonna 1680. Kemiön emäkirkon inventaariluettelosta ilmenee, että Vänön kappeliin oli annettu yksi messupaita. Vuonna 1688 haudattiin hukkunut tyttö kappelin hautausmaahan.

Vuodelta 1795 peräisin olevan Vänön kylän maanjakokartan mukaan kappelin paikka on merkitty "vanhaksi kirkoksi". Nykysin museoviraston muinaismuistoalueeksi merkitsemä. Paikalla on yksinkertainen rautaristi ja vanhaa kappelia sekä hautausmaata ympäröi ankkurikettinki. Vänöläisten tiedon mukaan viimeinen kirkkomaahan haudattu lienee Vänön Klintsin Brita.

Kappelin koko oli 5 x 5,5 m ja kirkkomaa perustettiin kappelin välittömään yhteyteen. 1800-luvulla oli kappelista jäljellä rauniot, jotka syttyivät vahingossa palamaan, kun Vänön Bergin isäntä poltti katajia parantaakseen Kappelinniemellä sijainnutta laidunmaataan.

Vuonna 1974 Kemiönsaaren Rotarikerho päätti pystyttää uuden kappelin. Työn suoritti vuonna 1975 työleiri nimeltä Finlandia Camp -75. Kaikkiaan 28 nuorta 11 eri maasta otti leiriin osaa. Kappelin vihki 22. heinäkuuta 1975 piispa John Vikström 500 vieraan läsnäollessa. Tällöin rotarit lahjoittivat kappelin Hiittisten seurakunnalle, joka vastaa sen ylläpidosta.

Sisustus
Alttari on yksinkertainen pöytäkaappi, jossa on vihreä pellavainen alttarikangas ankkuri ja kala symboleineen. Saarnatuoli on tehty pystytukista. Puukrusifiksissa on Maria ja Kristuslapsi.

Kappelissa on myös Johannes Rouskun tekemä kolmimastoinen kirkkolaiva ja arkkitehti Hans Nykvistin piirtämä kattokruunu. Kastemalja on tehty Paraisten Petibyn kivestä.

1970-luvun alussa yksityiset sukeltajat pelastivat keulakuvan englantilaisesta "Alfred" fregatista, joka haaksirikkoutui vuonna 1854 Vänön länsipuolella. Keulakuva konservoitiin merenkulkumuseossa ja palautettiin vänöläisten toivomuksesta kappeliin muutaman vuoden kuluttua. Keulakuva esittää luultavasti Englannin kuningas Alfredia, joka hallitsi 800-luvulla

Kappelin ulkopuolella:
Ankkuri ja ankkurikettinki ovat peräisin Suomenlinnasta.

(teksti Petra Gripenberg)