Kemiön hautausmaa

Suomenkulmantie 13, 25700 Kemiö

Kemiön hautausmaa

Alkujaan Kemiön kirkon viereinen hautausmaa oli lähes neliön muotoinen kirkkomaa. Itse kirkkoa käytettiin hautapaikkana ja koko kellari oli hautapaikka monine muurattuine hautoineen. Nykyään on vaikea tietää sukuhautojen tarkkoja paikkoja koska useat suvut ovat voineet käyttää samaa hautaa. Kirkkokansalla oli oma hautapaikka alttarikuorin sisällä. Vuoden 1781 suuren palon jälkeen hautakivet otettiin pois ja kaikki haudat täytettiin.

Vuoden 1777 jälkeen ei ketään enää haudattu sisälle kirkkoon. Aikaisemmin vain köyhät oli haudattu hautausmaalle, kaikkein köyhimmät kirkon pohjoispuolelle. Ensimmäinen hautausmaalle haudattu kirkkoherra oli Carl Gustaf Weman ( kartta 5.1 )Hautausmaata on laajennettu 3 kertaa, uusimmassa osassa on myös muistolehto.

 

Muistomerkkejä Kemiön hautausmaalla

Muistomerkki muualle haudatuille

( kartta nro 3.3 )

Tämän kivisen muistomerkin on luonut Veli-Pekka Lukka, paikallinen taiteilija.   Muistomerkki koostuu kahdesta kivilaatasta ja kolmesta kivipylväästä, jotka pitävät laatat erillään.  Alempi laatta kuvastaa maata, ylempi taivasta ja kolme kivipylvästä Pyhää Kolmiyhteyttä.

 

Obeliski 

(kartta nro 3.1 )

Kivipilari tien pohjoispuolelle pystytettiin 1925 Kemiön pitäjän 600-vuotisjuhlan kunniaksi. Kemiö mainittiin virallisesti ensimmäisen kerran asiakirjassa vuodelta 1325. Kaksi kirkkoherra, toinen Kemiön pitäjästä ja toinen Turusta, kävivät kirjeenvaihtoa. Kun obeliski pystytettiin vuonna 1925, juhlittiin kuusisataavuotista muistoa suurin juhlalliksuuksi juhannusviikolla, jolloin muistomerkki ”Viljelyn edistäjät ” paljastettiin. Pääjärjestäjänä toimi Nils Oskar Jansson.

 

Sankarihaudat

( kartta nro 3.2 )

Sankarihauta-alue kirkosta länteen on toeutettu Erik Bryggmanin piirustusten mukaan vuonna 1953. Sankarihauta on koristettu tekstillä ” Pro Patria ” ja kaikkien kaatuneiden nimillä. Muistomerkin toisella puolella on vapauden risti sekä vuosiluvut 1939 – 40  ja 1941 – 44. Musitomerkin vieressä ovat kaatuineiden haudat, joilla on pienet valkoiet puuristit joissa on nimilaata.

 

Säkkijärveläisten muistomerkki

( kartta nro 3.4 )

Säkkiijärven seurakunta pystytti 1949 muistomerkin niille  Säkkijärveläisille, jotka kuolivat Kemiössä. Lähes koko Säkkijärven väestö evakuoitiin Kemiönsaarelle kesällä 1944.

 

 

Karjalaisten muistomerkki

( kartta nro 3.5 )

1956 Kemiössä asuvat karjalaiset pystyttivät toisen graniittisen muistomerkin karjalaisten sukujuuriensa muistoksi.

 

Punaisten sisällissodan muistomerkki

( kartta nro 3.6 )

Sisällisodan 1918 muistona on punaisesta graniitista muistomerkki, jonka entiset punakaartilaiset pystyttivät Suomen sisällissodassa kaatuneiden punaisten muistoksi.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Sijainti kartalla