Evästeet
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Suomenkulmantie 13, 25700 Kemiö
Alkujaan Kemiön kirkon viereinen hautausmaa oli lähes neliön muotoinen kirkkomaa. Itse kirkkoa käytettiin hautapaikkana ja koko kellari oli hautapaikka monine muurattuine hautoineen. Nykyään on vaikea tietää sukuhautojen tarkkoja paikkoja koska useat suvut ovat voineet käyttää samaa hautaa. Papeilla oli oma hautapaikka alttarikuorin sisällä. Vuoden 1781 suuren palon jälkeen kirkon lattiassa olleet hautakivet otettiin pois ja kaikki haudat täytettiin.
Vuoden 1777 jälkeen ei ketään enää haudattu sisälle kirkkoon. Aikaisemmin vain köyhät oli haudattu hautausmaalle, kaikkein köyhimmät kirkon pohjoispuolelle. Ensimmäinen hautausmaalle haudattu kirkkoherra oli Carl Gustaf Weman (kartta 5.1). Hautausmaata on laajennettu 3 kertaa, uusimmassa osassa on myös muistolehto.
( kartta nro 3.3 )
Tämän kivisen muistomerkin on luonut Veli-Pekka Lukka, paikallinen taiteilija. Muistomerkki koostuu kahdesta kivilaatasta ja kolmesta kivipylväästä, jotka pitävät laatat erillään. Alempi laatta kuvastaa maata, ylempi taivasta ja kolme kivipylvästä Pyhää Kolmiyhteyttä.
(kartta nro 3.1 )
Kemiö mainitaan virallisesti ensimmäisen kerran vuonna 1325 asiakirjassa, jolla silloinen Kemiön kirkkoherra luovutti talonsa Turussa veljelleen. Vuonna 1925 vietetyn pitäjän 600-vuotisjuhlan yhteydessä kirkon kohdalle maantien pohjoispuolelle pystytettiin Nils Oskar Janssonin aloitteesta muistomerkki "Viljelyn edistäjät".
( kartta nro 3.2 )
Sankarihauta-alue kirkosta länteen on toteutettu Erik Bryggmanin piirustusten mukaan vuonna 1953. Muistomerkki on koristettu tekstillä ”Pro Patria” ja kaikkien kaatuneiden nimillä. Sen toisella puolella on vapauden risti sekä vuosiluvut 1939 – 40 ja 1941 – 44. Muistomerkin vieressä ovat kaatuneiden haudat, joilla on pienet valkoiset puuristit joissa on nimilaatta.
( kartta nro 3.4 )
Säkkijärven seurakunta pystytti 1949 muistomerkin niille Säkkijärveläisille, jotka kuolivat Kemiössä. Lähes koko Säkkijärven väestö evakuoitiin Kemiönsaarelle kesällä 1944.
( kartta nro 3.5 )
1956 Kemiössä asuvat karjalaiset pystyttivät toisen graniittisen muistomerkin karjalaisten sukujuuriensa muistoksi.
( kartta nro 3.6 )
Sisällisodan 1918 muistona on punaisesta graniitista muistomerkki, jonka entiset punakaartilaiset pystyttivät Suomen sisällissodassa kaatuneiden punaisten muistoksi.
Kemiön hautausmaan kartta
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä